Anttilan suvun puukon- ja suksenteon historiaa

Harri sai kipinän puukontekoon jo neljän vuoden ikäisenä isoisältään Unto Anttilalta, joka on toiminut puuseppänä Haapavedellä. Unton suku on lähtöisin Haapavedeltä Vatjusjärven kylältä.

Unto sai oppinsa sedältään Eete Aholalta. Eete syntyi vuonna 1860 tai 1870 ja kuoli 1930-luvun lopulla. Eete otti oppinsa viikatteiden taontaan kiertävältä kyläsepältä, Konsalaiselta, joka oli kuuluisa viikatteitten taonnasta, rautojen kastamisesta yhteen ja aseitten tekemisestä.

Isoäidin Lempi Anttilan suku on tullut Vatjusjärvelle aikoinaan Toholammilta.

Anttilan suvussa on valmistettu suksia pitkän aikaa. Haapavetinen suksenteko on maankuulua, ensiluokkaista työtä.

Alla oleva video on Haapavesi-Seuran Youtubeen lisäämä ja se kertoo perinteisen Haapavetisen suksen valmistuksesta sekä Haapavetisestä hiihtoperinteestä.

Haapavetinen perinnesuksen valmistus. Video on Oppia Perinteistä -kanavan Youtubeen lisäämä ja siinä valmistetaan Haapavetiset perinnesukset. Tuotanto: JEDU / Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto.

Perinteisen puukon valmistus suvun mallin mukaan

1. Teränteko

Terä aihiona käytetään vanhoja viiloja tai kuulalaakerin koolia(ulko-sisäkehää). Terä valmistetaan täysin takomalla ja sen lämmitys tapahtuu hiiliahjossa. Aihioon taotaan ensin ruoto. Ruodon valmistuttua taotaan varsinainen terä. Terä taotaan haluttuun muotoon.

Ruoto poltetaan tulevaan puupäähän. Seuraavaksi tehdään viimeistely taonta. Sitten terä oiotaan ja teränsuu tihitetään. Tämän jälkeen teränsuu karkaistaan veteen ja tehdään päästäminen hiiliahjossa silmämääräisesti värin perusteella.

2. Etuhelan tekeminen puukonpäähän

Katkaistaan 12-15 mm kupariputkesta n. tuuman mittainen pätkä. Kupari venytetään kartionmuotoisen tampin päällä. Valitaan varsinainen tamppi terän vahvuuden mukaan ja valmistetaan hela takomalla.

3. Puukonpään valmistus

Piirretään puuhun ääriviivat sen muotoiseksi, kuin puukonpäästä halutaan valmistettavan. Sahataan ylimääräinen pääpuu pois. Aloitetaan helan istutus pääpuuhun, joka tapahtuu puukolla ja viiloilla. Lopuksi hela lyödään pääpuuhun (tähän ei käytetä liimaa). Helan päätä isonnetaan viilaamalla niin isoksi, että puukon ruoto menee siitä läpi. Lopuksi ruoto lyödään pääpuuhun, jossa ei myöskään käytetä liimaa.

Puukonpää muotoillaan puukolla vuolemalla ja viiloilla viilaamalla. Puukonpää hiotaan ja etuhela kiillotetaan hiomapapereilla. Lopuksi puukonpää lakataan kokonaan venelakalla.

4. Terän teroitus

Karkea teroitus ja terän lopullisen muodon tekeminen tapahtuu vesitahkossa käsivaraisesti. Terä teroitetaan vesihiomakivillä karkeasta viinimpään aina 8000 kiveen saakka. Loppusilaus ja kiillotus tapahtuu teränsuuta nahkaan liippaamalla.

5. Tupen valmistus

Tupen valmistuksessa käytetään vaaleaa tai ruskeaa kasvisparkittua nahkaa. Ensimmäisenä leikataan nahasta pääly- ja takaosa erikseen halutun muotoiseksi. Seuraavaksi leikataan nahasta rinkka eli kannatinosa. Kannatinosa laitetaan niiteillä kiinni takaosan nahkaan. Sitten laitetaan pääly- ja takaosan nahkaan reunoille kontaktiliimaa ja puristetaan nahat yhteen.

Tupen ompelu päältä suoritetaan tupen reunat ympäri kiertäen lukuun ottamatta tupen suuta. Tuppi kastellaan ja muotoillaan sisään työnnetyllä puukolla halutun muotoiseksi. Tuppi ja rinkka koristellaan erilaisilla kuvioilla halutun näköiseksi. Puukko otetaan pois tupesta ja annetaan kuivua ainakin vuorokausi. Tuppi voidaan seuraavaksi värjätä ja/tai kyllästää nahkarasvalla.